*The forgotten finnish nordic spitz*

***

Kirjoittaja tkokko » 09 Touko 2016, 16:59

Muistio pystykorvat ulkomuototuomari Esko Salkonen puhelinhaastattelu 17.maaliskuuta 2013

Asiantuntija Esko Salkonen Mäntyharju
Haastattelija Perinteiset pystykorvat ry.
Tapio Kokko, K. Laatikainen

Poimintoja:
Tapaaminen Lahdessa vuonna 1973 Juho Perttolan tykönä ja vieraana myös Metsämiehen kennelin omistaja Erkki Pihlaja. Erkki toi painokkaasti esille huolensa pohjanpystykorvasta!
Totesivat, että pystykorva-asiantuntija Juho-Perttola voisi ruveta katsomaan,
että olisiko mitään tehtävissä, koska ruotsalaiset ostavat kaikki pohjanpystykorvat.

Keväällä Esko ajoi Lahden kautta ottaen Perttolan kyytiin ja matka jatkui Ouluun, missä Olli Korhonen liittyi mukaan. Matka jatkui Koillismaalle mistä löytyi hyvännäköinen uros, josta voisi rotuominaisuuksien perusteella tulla mallikoira. Rovaniemellä oli katselmoitavana muutama hyvä yksilö. Sodankylässä oli useampia pohjanpystykorvia.

Oli paljon tehtävää. Työnjako oli, että hän kyseli ja kuvasi, Perttola kirjasi dokumentit ja kuvasi myös omalla kameralla ja Korhonen katselmoi rotuun otettavat. Kaikki tapahtui suomeksi ja kaikki olivat suomalaisia koiria. Meänkieltä tai muuta ei kuultu puhuttavan.

Oli muutamia erittäin riistaviettisiä yksilöitä. Hän ihmetteli kovin koirien hyvää luonnetta ja sen tasapainoisuutta ja ne antoivat tutkia kaikki paikatkin. Kaikkiaan rotuunotettiin noin 40 koiraa. Olivat tyytyväisiä näkemäänsä ja kuulemaansa. Yhtään sanaa ruotsia ei puhuttu, vaan asiat hoidettiin suomeksi.

***

Hyvät pohjanpystykorvien omistajat. Asiaa pohjanpystykorvasta. Pohjanpystykorvien rakenteellisia ja ulkomuodollisia arvioita-tarkastuksia säkäkorkeudesta ja painoista on tehty yli kymmenen vuotta. Mielenkiinnon vuoksi, on olemassa tarve selvittää, että minkälainen käyttökoira on suomalainen pohjanpystykorva on malliltaan olemassa? Niin ollen pyydän saada käyttöön tuloksia, jotta voisin tehdä asiasta mahdollisimman luotettavan kuvauksen ja dokumentin. Katso: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=132277527345440&set=p.132277527345440&type=3&theater
Kiitollisena keskustelusta ja vastauksia odottaen. Terveisin Tapio Kokko

***

”Metsästäjät ja pystykorvat juhlivat (Otsikko Kaleva, Oulu 10.8.2003)

Ii Tuija Rantatalo on saapunut perheineen Enontekiöltä Iihin, missä lauantaina järjestettiin pohjanpystykorvien 30-vuotisjuhlanäyttely. Rantatalojen perheen vanhempi koira, 10-vuotias Tarju ei paljon ympärillä olevasta vilskeestä ja haukunnasta piittaa. Mukana oleva Tarjun 9-kuukautinen lapsenlapsi Ridni taas katselee uteliaana ympärilleen, onhan kyseessä sen ensimmäinen näyttely. “Pohjanpystykorva on ihmisrakas koira. Se on sisällä rauhallinen, mutta metsässä terhakas”, Tuija Rantatalo toteaa.

Rekisterissä on tuhatkunta pohjanpystykorvaa. Suomen pystykorvajärjestön pohjanpystykorvajaoston jalostusneuvoja Tapio Kokko kertoo rodun syntyneen perinteisestä maatiaispystykorvasta. Sotien jälkeen rodun luultiin jo kuolleen kokonaan ja se poistettiin Ruotsissa luetteloista. 1960-luvulla rotu kuitenkin palasi luetteloihin. Suomessa rodun luettelointi alkoi 1970-luvun alussa. Tällä hetkellä pohjanpystykorvia on Suomessa noin 1 000. “Pohjanpystykorva voidaan vielä lukea uhanalaisten rotujen joukkoon. Koiria olisi hyvä olla ainakin 3 000″, Tapio Kokko sanoo. Erikoista rodussa on se, että sen rotukirja on edelleen auki, eli uusia maatiaiskoiria hyväksytään edelleen pohjanpystykorviksi, vaikkei niiden taustoista ole varmuutta. Olennaista on se, että koira täyttää rotumääritelmän. Lauantainakin Iihin tuotiin yksi koira rotuun otettavaksi. Pohjanpystykorva sopii hyvin monenlaisen riistan metsästykseen. Etupäässä tuota valkoisenkirjavaa pystykorvaa käytetään kuitenkin kanalintumetsällä.”

***

”FÖRFATTARE Rune B. Samuelsson har skrivit tre böcker om spetshundar.

-NORDLIGA SPETSHUNDAR 1985
Rune B. Samuelsson och Juho Perttola
En presentation av och faktasamling kring nordliga spetshundar (s. 1-210),

-BOKEN OM FINSK SPETS OCH NORRBOTTENSPETS 1992
Rune B. Samuelsson och Ruth Samuelsson
Faktabok (s. 1-92)

-NORDLIGA JAKTSPETSAR 1996
B.O. Jahnsson & Rune B. Samuelsson
Faktabok och bilder (s. 1-128)

Ensimmäinen määritelty keskikorkeus oli pystykorvaisten aikalaistodistaja Pajalan Lahnajärveltä kotoisin olleen kainulainen Rune B. Samuelssonin mukaan epäonnistunut (Nordliga Jaktspetsar 1996, s. 85). Mutta vasta uudestaan 1971 määritelty keskikorkeus on ollut sopiva. Määritelmässä 45 cm koko tarkoittaa uroksen keskikorkeutta. Huomioitavaa on se, että asiantuntia tietää pohjanpystykorvan mitan keskikorkeuden + – 2 cm vaihtelun olevan molemmissa sukupuolissa kompromissi.” TK

***

Mitä tiedämme rodunomaisen metsästyskoiran pohjanpystykorvan korkeudesta? Katso Kuva 1. (Klikkaamalla kuvaa se suurenee.) Tutkimus pystykorvien N = 54 mitoista: http://viljakoiran.nettisivu.org/

Tekstin lähteinä on käytetty: Hunddata, KoiraNet, SPJ ry. vuosikirjat, rotuunottolomakeet, jalostustarkastuslomakkeet, aikalaistodistajien haastattelut ja havainnot – selvitykset.

Rotumääritelmässä lukee, että koiraalla on viisi hyväksyttyä korkeutta (43, 44, 45, 46, 47)cm ja naaraalla myös viisi (40, 41, 42, 43, 44)cm. Yhteensä korkeuksia on olemassa 10. Hyväksytty korkeuden vaihtelu ihannekorkeudesta on + – 2,0 cm. Katso kuva 9. Pystykorvien korkeuden vaihteluvälin % keskikorkeudesta. Sukupuolten välinen keskikorkeuden ero on 3,0 cm. Katso Kuva 7. Pystykorvat N = 50 U ja N korkeuden vaihteluväli ero %. Koiraalla korkeuden vaihtelun leveys on 5,0 cm samoin kuin naaraan. Sukupuolten välinen korkeuksien limittyminen on 2,0 cm. Katso Kuva 10. Korkeuden limittyminen kerroin. Hyväksyttyjen korkeuksien leveys on 8,0 cm.

Tiedämme, että populaatiossa rodunomaisten koiraiden säkäkorkeus on 38,5 cm:n – 52,4 cm välillä ja vastaavasti naaraiden lukemat ovat 37,5 cm:n – 48,4 cm:n välillä. Korkeuksia on olemassa yhteensä 25.

Nykyisen rotumääritelmän määritellyt korkeudet eivät asetu koirakannan kuvaan, koska se hylkää 60 % populaation todellisista mitoista. Vertaa Gaussin jakauma. Laskelma: (10 korkeutta * 100 %)/25 korkeutta = 40 %.

Tilanne on metsästyskoirana pohjanpystykorvarodulle kestämätön. Onko olemassa tarve kehittää rotumääritelmän korkeuksia paremmin tilannetta vastaavaksi?
Seuraavana on ehdotus no 2. määritelmäksi ja se perustuu soveltuvin osin alkuperäiseen 1960–luvun malliin.

Molemmille sukupuolille asetetaan omansa rodun mukainen keskikorkeus. Arvostelussa hyväksytään korkeudet, vähintään -10 % – enintään + 10 % keskikorkeudesta. Kun koiraan keskikorkeus on 46,0 cm niin silloin hyväksytyt korkeudet ovat yli 41,4 cm välillä alle 50,6 cm. Ja kun naaraan keskikorkeus on 42,0 cm niin lukemat ovat 37,8 cm:n ja 46,2:n cm välillä.

Tilanteessa on olemassa yhteensä 19 korkeutta, jossa rodulle hyväksytään 76 % populaatiossa esiintyvistä mitoista.

Perustelut:
1. Pohjanpystykorva kuuluu keskikorkeiden metsästyspystykorvien ryhmään toisin kuin rotumääritelmässä on ilmoitettu. Kuva 3. Säkäkorkeudet N = 54
2. Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rodunomaisia kuin perimältään monimuotoisia koiria.
3. Sukupuolileima erottuu ja on selvä.
4. Kaikki terveen rodun erilaiset turkin väritykset sallitaan.
5. Koirien laatuarvostelua voidaan järkiperäistää ja toisaalta tiukentaa poikkeamien ja puutteiden kohdalla.
5. Hyväksyttyjen korkeuksien leveyden summa on 13 cm.
6. Sukupuolten välinen korkeuden ero 4,0 cm ja korkeuksien limittyminen 6,0 cm on mitaltaan linjassa ja suhteiltaan yhteneväinen muiden metsästyspystykorvarotujen suhteiden kanssa.
7. Arvostelussa vaihteluun mitatut yksilöt voivat olla laadultaan erinomaisia.

Ehdotus malli no 3.
Koiras keskikorkeus 46,0 cm ja + – 4,5 cm ja naaras 43,0 cm ja + – 3,5 cm.

Kirjoittaja on Tapio Kokko Taivalkoskelta.

***

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Canis lubus Metsästysmuseo Riihimäki

Kuva 1. Tutkimus pystykorvat N = 54 perustaulukko

Kuva 2. Tutkimus pystykorvat N = 54 laskentataulukko

Lisää tiedosto laskentakaavat!

Kuva 3. Tutkimus pystykorvat N = 54 säkäkorkeudet, rotumääritelmä korkeusmalli no 2.

***

Kuva 5. Pystykorvat N = 40 mitat U ja N keskikorkeudesta

Kuva 6. Pystykorvat N = 53 U ja N keskikorkeus (Ihannekorkeus)

*

***

***

***

Kuva 9.

***

Pystykorvien eri käyttötarkoituksen mukaiset viisi tehtävää ovat: metsästys, vahtiminen, hupi-/seurakoira, paimen ja reki-/vetokoirana  oleminen. Joillakin roduilla oli määritelmään kirjoitettu useampi tehtävä. Tässä otettiin mukaan se tärkeimmäksi arvioitu.

Taulukko Pystykorvarotujen N52 käyttötarkoitus
No Metsästys No Vahti No Hupi/seura No Paimen No Reki/veto
4. Basenji 1 5. Buhund 1 1. Akita 1 16. Islanninlammaskoira 1 2. Alaskanmalamutti 1
7. Cirneco Dell Etna 1 6. Chow Chow 1 3. Amerikanakita 1 26. Lapinporokoira 1 11. Grönlanninkoira 1
9. Faraokoira 1 10. Grosspitz 1 8. Eurasier 1 28. Länsigöötanmaanpystykorva 1 40. Samojedinkoira 1
12. Harmaa norjanhirvikoira 1 20. Kaanaankoira 1 18. Japaninpystykorva 1 39. Ruotsinlapinkoira 1 43. Siperianhusky 1
13. Hokkaidonkoira 1 30. Meksikonkarvatonk. iso 1 35. Perunkarvatonk. keskik. 1 44. Suomenlapinkoira 1 4
14. Hälleforsinkoira 1 31. Meksikonk. keskik 1 36. Perunkarvatonk. suuri 1 5
15. Ibizanpodenco 1 32. Mittelspitz 1 48. Thaimaanpystykorva 1
17. Itäsiperianlaika 1 51. Wolfspitz 1 7
19. Jämtlanninpystykorva 1 52. Volpino Italiano 1
21. Kainkoira 1 9
22. Kanarianpodenco 1
23. Karjalankarhukoira 1
24. Kishu 1
25. Koreanjindonkoira 1
27. Lunnikoira 1
29. Länsisiperianlaika 1
33. Musta norjanhirvikoira 1
34. Pohjanpystykorva 1
37. Portugalinpodengo kk 1
38. Portugalinpodengo iso 1
41. Shiba 1
42. Shikoku 1
45. Suomenpystykorva 1
46. Taiwaninkoira 1
47. Thai ridgeback 1
49. Valkoinen ruotsinhirvikoira 1
50. Venäläis-Euroop. laika 1 Tekijä 11.2.2017
yht. 27  Tapio Kokko

*****************************************************************************

Jalostushistorian vaikutus kansalliskoiran monimuotoisuuteen selvitetty http://www.uef.fi/-/jalostushistorian-v … selvitetty

Rotuharrastajat ovat selvittäneet suomenpystykorvan ja pohjanpystykorvan jalostushistorian vaikutuksen nykypopulaatioiden perimän monimuotoisuuteen yhteistyössä Genoscoper Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen kanssa.

Tutkimus sitoo ainutlaatuisella tavalla yhteen sukutauluanalyysin ja nykyiset geneettiset menetelmät, sekä on samalla harvinainen esimerkki maallikoiden tekemästä tieteellisestä työstä (citizen science). Tutkimus on julkaistu kansanvälisessä Journal of Animal Breeding and Genetics -tiedejulkaisusarjassa. Tekijät haluavat julkaisulla muistuttaa rotujen historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena.

Lähisukuiset suomenpystykorva ja pohjanpystykorva edustavat suoraa jatkumoa esihistoriallisiin keskikokoisiin metsästyspystykorviin. Rotujen voidaan katsoa lähteneen eriytymään toisistaan vasta suomenpystykorvan rodun perustamisen jälkeen 1892. Suomenpystykorva on kautta historiansa ollut verrattain suosittu rotu ja omannut suuren populaatiokoon verrattuna pohjanpystykorvaan. Pohjanpystykorvan historia on hyvin erilainen kuin kansalliskoirallamme. Rotu oli lähellä kuolla sukupuuttoon, kunnes vuonna 1966 rotu herätettiin henkiin Ruotsissa kourallisesta koiria, joita myöhemmin täydennettiin pohjoissuomalaisilla maatiaispystykorvilla. Rotukirja suljettiin Ruotsissa 1980-luvulla, mutta on edelleen avoin Suomessa.

Johtuen suomenpystykorvan pitkästä historiasta rotuna, tietoja alkuaikojen kantakoirien taustoista on säilynyt varsin huonosti. Roturekisterissä on tunnistettavissa 345 koiraa, joiden vanhempia ei tunneta ja joita siksi käsiteltiin rodun kantakoirina tutkimuksessa. Johtuen voimakkaasta valinnasta ulkonäön ja käyttöominaisuuksien suhteen, vain noin kahdellakymmenellä kantakoiralla on merkitystä rodun nykypopulaation perimässä, selittäen osaltaan sen miksi suomenpystykorva on perimältään vähemmän monimuotoinen kuin koirat keskimäärin. Syynä kantakoirien määrän kaventumiseen voidaan pitää harvojen huippu-urosten ylenpalttista käyttöä jalostuksessa, käytännön jatkuessa aina 2000-luvulle asti. Jotkin näistä uroksista tuottivat jopa 30 kertaa enemmän pentuja kuin lisääntyneet urokset keskimäärin. Tilanne on tiedostettu jo pitkään ja Suomen pystykorvajärjestö onkin tehnyt määrätietoista työtä rodun jalostuspohjan ja monimuotoisuuden kasvattamiseksi.

Pohjanpystykorva sen sijaan paljastui tutkimuksessa pieneksi roduksi yllättävän monimuotoiseksi, rinnastuen lähes sekarotuisiin koiriin perimänsä muuntelun suhteen. Tähän osaltaan vaikuttaa lyhyt jalostushistoria, mutta myös se, että suosittujen urosten käyttö on ollut maltillista. Rodun pohjana olleet maatiaispystykorvat ovat lisäksi saaneet monimuotoisuutta roturisteymien kautta, kuten erään suomenajokoirasta peräisin olevan sairausmutaation esiintyminen rodussa osoittaa.

Tutkimuksessa arvioitiin myös rotujen historialliset teholliset populaatiokoot, eli perimän kannalta merkityksellisten yksilöiden lukumäärä, perustuen koko perimän muunteluun. Kummankin rodun tehollinen populaatiokoko on tippunut merkittävästi rodun perustamisen hetkellä (kuva), osoittaen miten tehokkaasti roturajat estävät geenivirtaa. Se, että teholliset populaatiokoot satoja vuosia sitten olivat tuntuvasti isompia ei tarkoita, että koiria olisi ollut enemmän vaan ennemmin osoittaa sen, että nykyisten pystykorviemme esi-isät todennäköisesti saivat geenivirtaa kaikkien pohjoisten metsästyspystykorvien joukosta. Nykyisillä pohjanpystykorvilla tämä historiallinen kantapopulaatio on hivenen suurempi, johtuen viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneesta sekoittumisesta moderneihin rotuihin.

Suomenpystykorva ja pohjanpystykorva edustavat tuhansia vuosia vanhaa kulttuurihistoriaa, joka tulee säilymään vain vaalimalla rodunomaisen käytön jatkumista. Suomalaisilla on asiassa erityisvastuu. Sillä sen lisäksi, että Suomessa elää valtaosa näiden rotujen maailmanpopulaatiosta, haukkuvalla koiralla tapahtuva pyynti on ollut elimellinen osa suomalaista eränkäynti- ja asutushistoriaa, jota ilman itsenäinen Suomi näyttäisi kovin erilaiselta vuonna 2017.

Linkki julkaisuun: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1 … 2/abstract

Kuva. Suomenpystykorvan ja pohjanpystykorvan historialliset teholliset populaatiokoot. Rodun perustaminen on molemmissa tapauksissa johtanut populaation äkilliseen kaventumiseen. © J. Pohjoismäki.
Kuva. Pohjanpystykorva (vas.) ja suomenpystykorva (oik.) ovat perinteisen suomalaisen keskikokoisen metsästyspystykorvan nykyedustajia. © J. Pohjoismäki.
Lisätietoja: Jaakko Pohjoismäki, p. 050 574 4745, jaakko.pohjoismaki@uef.fi

***

24.4.2017 Tutkimus http://yle.fi/uutiset/3-9525851
Suomalaisilla on erityisvastuu suomenpystykorvan ja pohjanpystykorvan säilymisessä. Suomenpystykorva ja pohjanpystykorva edustavat tuhansia vuosia vanhaa kulttuurihistoriaa.
Sitaatti:
”Lähisukuiset suomenpystykorva ja pohjanpystykorva edustavat suoraa jatkumoa esihistoriallisiin keskikokoisiin metsästyspystykorviin, kertoo http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1 … 2/abstract Rotujen voidaan katsoa lähteneen eriytymään toisistaan vasta suomenpystykorvan rodun perustamisen jälkeen 1892. Suomenpystykorva on kautta historiansa ollut verrattain suosittu rotu ja omannut suuren populaatiokoon verrattuna pohjanpystykorvaan. Pohjanpystykorvan historia on hyvin erilainen kuin kansalliskoirallamme. Rotu oli lähellä kuolla sukupuuttoon, kunnes vuonna 1966 rotu herätettiin henkiin Ruotsissa kourallisesta koiria, joita myöhemmin täydennettiin pohjoissuomalaisilla maatiaispystykorvilla.
Metsästyskoira luonteeltaan
Tutkimus muistuttaa, että suomalaisilla on erityisvastuu suomenpystykorvan ja pohjanpystykorvan säilymisessä. Biologi ja geneetikko Jaakko Pohjoismäki Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että suomenpystykorva on omimmillaan metsästyskoirana. – Vanhan ajan pystykorvametsästäjät alkavat kuitenkin vähentyä, eikä nuoria tule samaa tahtia mukaan. Toisaalta tämä on yleinen kehityssuunta Pohjois-Euroopassa kulttuurillisesti. Koiraharrastajien on vaikea itse tehdä asialle mitään; metsästyskulttuurin vaaliminen on tulevaisuudessa monen tekijän summa ja siitä suomenpystykorva on riippuvainen, toteaa Pohjoismäki.”

***

Kotimaiset koirarodut tunnetuiksi ja turvaan geenipankkiin

Uutinen 13.12.2016 tiedotteen linkki: https://www.luke.fi/uutiset/kotimaiset-koirarodut-tunnetuiksi-turvaan-geenipankkiin/

Kennelliiton hanke ”Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme” on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Hankkeen avulla tehdään tunnetuksi suomalaisia koirarotuja ja edistetään niiden säilymistä ja kasvatustyötä. Hanke julkaistiin 11. joulukuuta Koiramessuilla Messukeskuksessa Helsingissä. Samalla Luken koordinoima Kansallinen eläingeenivarahanke sai 9000 euron lahjoituksen, joka käytetään kotimaisten koirarotujen geenipankin rakentamiseen.

Suomalaisilla koiraroduilla eli suomenpystykorvalla, karjalankarhukoiralla, suomenajokoiralla, lapinporokoiralla, suomenlapinkoiralla ja pohjanpystykorvalla on pitkä historia ihmisten apulaisina. Ne ovat kansallisaarteitamme ja kuuluvat vahvasti suomalaiseen kulttuuriperintöön.

***

Suomalaisten koirarotujen geeneille perustetaan geenipankki tulevaisuuden turvaamiseksi, LUKE – Luonnonvarakeskus tiedote 2.9.2015

Tiedotteen linkki: Suomalaiset koirarodut geenipankkiin

Suomalaiset koirarodut on päätetty ottaa mukaan kansalliseen eläingeenivaraohjelmaan. Rotujen geeneille perustetaan oma geenipankki, jonne etsitään nyt tallennettavaksi jokaisesta rodusta vähintään 25–30 uroksen geenejä. Geenipankin avulla turvataan rotujen ainutlaatuisten ominaisuuksien säilyminen…

***

Tutkimus suomalaisten metsästyspystykorvien pohjanpystykorva, suomenpystykorvan ja karjalankarhukoiran rekisteröinneistä jaksolla 1.1.1998-31.12.2014 ja ennuste alkaen 1.1.2015-31.12.2025 asti. Grafiikka on laadittu ensikerran 31.12.2014 ja se päivitettiin 1.1.2018.

***

Ilmoitus 11.4.2016

Otetaan vastaan lahjoituksena kaikenlaista maatiais- ja pohjanpystykorviin kuuluvaa tietoa ja historiaa kuten artikkeleita- ja lehtiä, kirjoja, valokuvia – tallenteita, tavaroita, kertomuksia ja kokemuksia yms. Arvokkaista asioista niiden hankkimiseksi neuvotellaan.

Terveisin Perinteiset pystykorvat ry. Tapio Kokko, viljakoiran(ät)hotmail.fi ja gsm 045-1207061, Harri Nieminen vpj, gsm 040-5571312,  Oulu*